Tukkilaiset.com tai tukkilaiset.fi on tukkilaisperinteestä, kilpailuista ja näytöksistä kertova infosivusto. Sivustolta löydät tietoa niin tukkilaisperinteen historiasta kuin nykyisestäkin toiminnasta. Ylläpito tekee sisällön eteen paljon töitä, että se olisi kattava infopaketti juuri sinua varten.

Lieksa 1972

Lieksan tukkilaiskilpailut Lieksankoskessa vuonna 1972

Lieksassa on vuodesta 1923 lähtien pidetty talvisin piiriesimies Pohjan aloitteesta tukkilaisten talvikisoja eli hiihtokilpailuja. Vuonna 1925 laajennettiin tätä kilpailua siten, että niihin saivat ottaa myöskin muitten yhtiöitten edustajat. Kilpailut saavuttivat heti alusta pitäen suuren kannatuksen ja Maarian päivisin oli aina sankat väkijoukot näitä hiihtoja seuraamassa.

Saavuttuani paikkakunnalle tulin kisatoimikuntaan mukaan ja vuonna 1933 Heinäkuun 16. päivänä ehdotin toimikunnan kokouksessa, että alettaisiin pitämään tukkilaisten kesäkilpailuja, koska olin huomannut miten riuskoja poikia nämä tukkimiehet ovat ja minkälaisia taitonäytteitä he suorittavat uittoväylillä. Niinpä kokous hyväksyi ajatuksen, että kesäkilpailuja aletaan myöskin pitää yhtiöitten välisinä ja ensimmäiset pidettiinkin jo heti Elokuun kuudentena päivänä samana vuonna siis 1933. Nämä ovat tietääksen ensimmäiset Suomessa pidetyt tukkilaisten kesäkilpailut.
Ilmari Karvonen Ylimetsänhoitaja

Kisojen budjetti on 15 000 markkaa. Kisatoimikuntaan kuuluvat 14 miestä ryhtyivät kilpailujen valmisteluun jo kuukausia ennen näitä suuria kansanjuhlia. Parikymmentä miestä osallistuu kisapaikkojen ja ratojen kunnostamiseen ja tarvittavien rakennelmien pystyttämiseen. Työt tehdään innostunein ja taitavin talkoovoimin. Kilpailupäivänä on kaikki oivallisessa kunnossa ja järjestelyt sujuvat kitkattomasti kuin virran juoksu. Metsäammattimiesten vaimot ja koskenlaskijain morsianmet huolehtivat noin kolmetuhatpäisen yleisöjoukon kestitsimestä.

Vuosi vuodelta ovat vapaina ja vuolaina virtaavat kosket vähentyneet maastamme. Ostettava oli vesi näidenkin tukkilaiskisojen koskenlaskuun. Vedet vanginnut voimalaitos aukaisi padot ja vesi juoksutettiin Lieksankosken muutoin kuivaan ja lohduttomaan uomaan. Vettä virtasi 120 kuutiota sekunnissa, mikä vastaa kymmenen megawatin tehoa. Se riittäisi sadantuhannen sadan watin hehkulampun valaisemiseen. Luonnonvaraisten koskien kadotessa kuolevat myös tukkilaiskisat. Hiihdon harrastaminen ilman lumia on hankalaa, vielä vaikeampaa on kehittyä koskenlaskijaksi ilman virtaavia vesiä. Kaukana ei liene aika, jolloin saamme ihailla koskenlaskijaa vain haikeissa laulelmisssa.