SM Tukkilaiskisat Kurenkoskella 1971

SM Tukkilaiskilpailut Kurenkoskella 3.-4.7.1971

SM Tukkilaiskisat Kurenkoskella 3 4 7 1971 kansi

Kunnanjohtaja
VEIKKO HONKANEN

Pudasjärven kunta joka sijaitsee Oulusta koilliseen n. 100 km Iijoen keskijuoksun varrella, perustettiin v. 1639, jolloin se erotettiin Iin pitäjästä. Kunta on Oulun läänin kunnista alueellisesti laajin. Kunnan pinta-ala, vaikka siitä on otettu alueita aikoinaan perustettuihin Yli-Iin, Ranuan, Posion ja Taivalkosken kuntiin, on 5630 km2. Kuusikymmenluvun alkupuoliskolta lähtien väestömäärän kehityksessä on ollut aleneva suunta. Suurimmillaan kunnan alueen väestömäärä, n. 16000, oli vuonna 1963, nyt se on vajaat 15000.

Asutus, jota Pudasjärvellä on todennäköisesti ollut jo kivikaudelta alkaen, on sijoittunut jokien ja järvien rannoille. Viimeksi kuluneiden parin vuosikymmenen aikana on asutustoiminnan ansiosta uudisasutuksen painopiste siirtynyt laajoille viljelyskelpoisille erämaa-alueille.

Pääosa pudasjärveläisistä saa toimeentulonsa maataloudesta. Aikaisempina vuosikymmeninä oli väestön työn ja toimeentulon antajana metsätaloudella ja metsätöillä ratkaiseva osuus. Metsätöiden koneellistuessa ja niiden suorittamisen siirtyessä yksinomaan koulutettujen metsäammattityömiesten suoritettavaksi ja muutoinkin niiden vähentyessä on jouduttu, väestön toimeentulon turvaamiseksi, kehittämään ja laajentamaan karjatalousvaltaista maatilataloutta.

Metsätaloudella, sen aikaisemman ratkaisevan merkityksen vähentymisestä huolimatta, tulee jatkuvasti olemaan merkittävä osuus pudasjärveläisten
toimeentulossa. Iijoki, sivujokineen, maantiekuljetusolosuhteiden kehittymisestä huolimatta, tulee, ties kuinka kauan, palvelemaan puutavarakuljetusten merkittävänä uittoreittinä.

Pyydän saada toivottaa tukkilaisten Suomen mestaruuskilpailun osanottajat ja kisavieraat tervetulleeksi Pudasjärvelle.

Tervetuloa!

KIITOS

Kilpailujen järjestäjät kiittää lämpimästi kaikkia niitä liikkeistä, yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä, jotka ovat vaikuttaneet tämän ohjelmalehtisen syntymiseen.

Suosittelemme kisayleisölle ja kilpailijoille ilmoittajiamme.

YLIMAAN METSÄTEKNIKOT R.Y.
METSÄALAN TYÖNJOHTAJAT PUDASJÄRVI R.Y

TUKKILAISTIETOUTTA

Sauvonta
Venettä sauvotaan koskessa vastavirtaan. Aika ratkaisee voittajan.
Koskenlasku
Tässä arvostetuimmassa tukkilaislajissa saa kilpailija valita tukkinsa, joka ei kuitenkaan saa olla puomipuu, eikä sitä saa millään tavoin vakavoittaa. Laskiessa saa käyttää apuna sauvointa, koskikankea tai uittohakaa, mutta melominen niiden molempien päitä käyttäen on kielletty. Kilpailijan on seisottava tukilla lähtiessään ja maaliin tullessaan. Kilpailija saa pudota korkeintaan kaksi kertaa ja hänen on omin avuin noustava tukille. Aika ja taitopisteiden summa ratkaisee sijoituksen.

Tukkilaismaraton
Kilpailumatka on 1000 metriä ja sen aikana suoritetaan seuraavat kilpailulajit:

1. SOUTU. Soutumatka on n. 200 metriä.

2. VENEENVETO. Matka on n. 200 metriä. Veto suoritetaan puomin sivua pitkin veneessä seisten. Vene kiinnitetään matkan päätyttyä kilpailutuomarin määräämällä tavalla.

3. PUOMILLA JUOKSU. Kilpailija juoksee n. 200 metrin matkan puomia pitkin. Hän saa pudota mutta hänen on omin avuin päästävä ylös putoamiskohdalla. Puomilla juoksijalla tulee olla mukanaan uittohaka tai sauvoin. Edellä juoksijan on annettava tietä takaa tulevalle vaikka veteen menemällä.

4. SUMAJUOKSU n. 50—100 metrin levyisen suman yli.

5. SESTOMINEN. Kilpailumatka on n. 100—150 metriä. Sestominen tapahtuu siten, että kilpailija tukin päällä seisten meloo sauvoimella tai uittohaalla vain välineen toista päätä käyttäen.

6. MAASTOJUOKSU tapahtuu uittohaka tai sauvoin kädessä, juoksumatka on n. 200 metriä.

Joukkuesoutu
Kilpailu suoritetaan 3-miehisin venekunnin, soutumatka on n. 2 kilometriä ja sen aikana ylitetään muutamia puomiesteitä. Aika ratkaisee sijoituksen.

Tukkilaisvala
Tukkilaisvala tehdään vapaassa vedessä olevalla vakauttamattomalla pölkyllä. Uittohaka on lyötävä n. 2 metrin päähän pölkyn päästä. Kilpailija kiertää uittohaan varren sitä irroittamatta katsomalla koko kiertämisen ajan hakavarren latvaan. Tämän jälkeen käy kilpailija juomassa vettä pölkyn toisessa päässä ja palaa sen jälkeen uittohaan luokse ja irroittaa sen. Kaiken tämän on tapahduttava kilpailijan putoamatta. Aika lasketaan haan kiinnilyömisestä sen irroittamiseen.

Rullaus
Tukin kumpaankin päähän asettuu kilpailija seisomaan. Jaloillaan tukkia pyörittelemällä he yrittävät saada toisensa putoamaan veteen. Viimeksi tukille jäänyt on voittaja.

Näreenvääntö
Näreitä väännetään kaksi kappaletta. Nopeus ja työn laatu ratkaisee sijoituksen.

SM-TUKKILAISKISOJEN OHJELMA KURENKOSKELLA

Lauantaina 3.7.1971 kello 9.00

MOOTTORISAHAUSKILPAILUJEN KARSINTA

Lauantaina 3.7.1971 kello 16.00

MUSIIKKIA SEBASTIAN-YHTYE
KISOJEN AVAUS Kansanedustaja A. ISOMURSU
LAULUA SEBASTIAN-YHTYE
JOUKKUESOUTU
TUKKILAISVALA
SAUVONTA
RULLAUS
MUSIIKKIA

KOSKENLASKUN TAITOILUA H. ERVASTI

Kuuluttajana toimii ANTTI PESALA

KUPLAHALLISSA

lauantaina 3.7.1971 kello 20.30—02.00

Suosikkitähti SEBASTIAN yhtyeineen Tampereelta

HAVULASSA 3.7.1971 kello 20.30—01.00

KONKARIT

Sunnuntaina 4.7.1971 kello 12.00

MUSIIKKIA
TERVETULOTOIVOTUS TAUNO KALLUNKI
MUSIIKKIA
TUKKILAISMARATON
SM-MOOTTORISAHAUS LOPPUKILPAILU
KOSKENLASKU
NÄREENVÄÄNTO

Kuplahallissa

Sunnuntaina 4.7.1971 kello 20.00 - 01.00

EUROVISIO- JA TV-TÄHDET KOIVISTOLAISET YHTYEINEEN HELSINGISTÄ

SUOJALINNASSA 4.7.1971 kello 20.00 - 01.00
KONKARIT

TUKKILAISMESTARUUSKILPAILUT 1949—1970

vuosi, paikka, yleismestari, koskenlaskun mest.

1949, Kuhmo, -, Ilmari Hänninen
1950, Rovaniemi, Niilo Kainulainen, -
1951, Vaajakoski, T. Palomäki, Pentti Kniivilä
1952, Heinola, Pentti Kniivilä, Pentti Kniivilä
1953, Iijoki, Lauri Haapaniemi, Lauri Haapaniemi
1954, Juankoski, Pentti Kniivilä, Lauri Haapaniemi
1955, Rovaniemi, Lauri Haapaniemi, Pentti Kniivilä
1956, Vuolenkoski, Taisto Palomäki, Kauko Kuula
1957, Iijoki, Lauri Haapaniemi, Iikka Piri
1958, Suomussalmi, Vertti Leinonen, Vertti Leinonen
1959, Juankoski, Teuvo Honkonen, Vertti Leinonen
1960, Rovaniemi Pauli Yliaska, Vertti Leinonen
1961, Iijoki, Pauli Yliaska, Pauli Yliasko
1962, Kuhmo, Teuvo Honkanen, Pauli Yliaska
1963, Viitasaari, Vertti Leinonen, Vertti Leinonen
1964, Mestaruuskilpailuja ei pidetty
1965, Kukkolankoski, Martti Hamari, Martti Hamari
1966, Mäntyharju, Lauri Leinonen, Vertti Leinonen
1967, Mestaruuskilpailuja ei pidetty
1968, Lieksa, Vertti Leinonen, Vertti Leinonen
1969, Sodankylä, Lauri Leinonen, Lauri Leinonen
1970, Virrat, Lauri Leinonen, Aaro Kivelä