SM tukkilaiskilpailut Kuhmo 1989

SM tukkilaiskilpailut Kuhmon metsätapahtumassa 15.7.1989

Tervetuloa Kuhmoon metsätapahtumaan ja tukkilaisen SM-kisoihin

Tukkilaiskisojen järjestelytehtävät ovat monessa mielessä olleet helppoa ja mieluisaa työtä. Suurimman osan on tehnyt luonto luodessaan Kuhmoon tukkilaiskisoihin loistavat puitteet. Metsä on aina ollut Kuhmon suurin rikkaus ja metsä- ja uittotyölle on osattu antaa sille kuuluva arvo. Metsä- ja uittotyöllä on Kuhmossa pitkät perinteet ja perinteitä on osattu vaalia. Tukkilaiskisat on osa perinteiden vaalimista. Leikkimielinen kisailu on kunnianosoitus sille työlle, jolla maamme nostettiin puujaloille, joilla se edelleen tukevasti seisoo.

Haluan kiittää kaikkia tukkilaiskisojen järjestelyihin osallistuneita sekä kisoja eri tavoin tukeneita henkilöitä ja yhteisöjä. Toivon että tukkilaisten SM-kilpailusta Kuhmossa 1989 tulee sekä kilpailijoiden että yleisön kannalta mieluinen ja mieliinpainuva tapahtuma.

Rainer Sundman
Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja

Tukkilaiskisat saivat alkunsa Kuhmossa

<< Suomalaisen luonteen perusominaisuuksiin kuuluu määrätty kilpailuhalu ja -tahto. Tämä ominaisuus on ollut havaittavissa jo varhaisina aikoina, sillä ennen varsinaista nykyaikaisessa mielessä käsitettyä urheilutoimintaa, on suomalainen kilpaillut erilaisissa voimainkoetuksissa kuten painissa, väkikartun vedossa, painavien kivien nostossa ja niin edelleen. Mehän tunnemme muun muassa Aleksis Kiven Seitsemän Veljeksen riemulliset voimainkoetukset, jotka erinomaisesti kuvaavat miten suomalainen kunnioittaa miehisen voiman ja kunnon näytteitä.
Että vanhat arvokkaat perinteet säilyisivät ja vielä tänä päivänäkin tarvittavat työtaidot eivät unohtuisi, on nykyisin ryhdytty järjestämään metsä- ja uittotöissä työskenteleville omia kisoja, joissa kilpaillaan lähinnä niissä työlajeissa, jotka sopivat kilpailulajeiksi urheilullisessa mielessä. >>

Noin kirjoitti kisatoimikunta 40 vuotta sitten toivottaessaan kilpailijat ja yleisön tervetulleeksi ensimmäisiin valtakunnallisiin tukkilaiskisoihin Kuhmoon heinäkuussa 1949. Kuhmossa ei osattu aavistaa 1947 keväällä, ensimmäisiä Kuhmon tukkilaiskisoja suunniteltaessa, että kahden vuoden kuluttua kutsuttaisiin kaikki valtakunnan tukkilaiset omiin mestaruuskisoihinsa. Niin vain kävi kun Kesällä 1948 järjestetyt Kainuun tukkilaiskisat olivat onnistuneet niin hyvin, että kuhmolaisten järjestelykykyihin voitiin luottaa. Myöhemmin valtakunnallisia kisoja on järjestetty eri puolilla Suomea, ja Kuhmossakin kerran vuonna 1964. Vaikka vanhat työtavat on nykyisin esitettävä näyttelyin, valokuvin ja videoesityksin, on vanha peritty tukkilaiskisahenki kuitenkin säilynyt.

Leo Pulkkinen

Kuhmon metsätapahtuma 1989

Torstai 13.7
METSÄTYÖN PERINNETTÄ JA NYKYAIKAA
klo 10.00 Metsätapahtuman avaus
Pääjohtaja Jaakko Piiroinen. Kirjastotalo
• Metsävalokuvanäyttely
• videoesitykset mm Kuhmon tukkilaiskisoista vuosilta -47 ja -48
klo 11.30 Metsätyömaaretkeily. Lähtö linja-autoilla kirjastotalolta.
Retkellä tarjotaan kenttälounas. Paluu klo 16.00 keskustaan.
klo 18.00 Metsurien moottorisahauskilpailu. Kalevan hiihtokeskus.
Linja-autot lähtevät linja-autoasemalta klo 17.30.
• metsätyövälinenäyttely
klo 19.00 Jätkästä metsuriksi – kavalkadiesitys.
Kalevalan hiihtokeskus

Perjantai 14.7
TUKILLA TAITAVASTI
klo 9.00 Kuhmo Oy;n sahan esittely.
klo 12.00 SM-tukkilaiskisat
Tukkilaismaraton ja joukkuesoutu, Kontion koulun ranta.
Pääsyliput: aikuiset 15mk, lapset 5mk.
klo 19.00 Tervahaudan sytytys. Tönölän leirintäalue.
klo 20.00 Kisailtamat. Kalevala-Hotelli.
• tukkilaisten näytöslajeja, rullaus ym. ohjelmaa
• linja-autokuljetukset linja-autoasemalta. alkaen klo 18:30. Pääsyliput 35 mk.

Lauantai 14.7
KOSKENLASKIJAT VALLOILLAAN
klo 8.30 Lähtö Kämärän metsäpolulle linja-autoasemalta. Paluu kello 11.00
klo 13.00 SM-tukkilaiskisat
Koskenlasku ja Sauvonta. Pajakkakoski. Pääsyliput : aikuiset 30 mk, lapset 5 mk.
klo 20.00 Päättäjäisiltamat. Kalevala-Hotelli.

Kuhmolaismetsureiden harrastenäyttely metsätapahtuman aikana Tuupalan koululla.

Kuhmon kaupungin tervehdys

Kuhmon metsätapahtuma 13. – 15.7.1989 teemalla ”Metsätyön perinnettä ja nykyaikaa” on puhutteleva. Metsän merkitys suomalaiselle havainnollistetaan metsätapahtuman tilaisuuksissa mielenkiintoisesti.
Metsä on Kuhmolle keskimääräistä merkittävämpi. Metsä peittää Kuhmon pinta-alasta 80%. Tosin kuhmolaisten omistusosuus Kuhmon metsistä on jatkuvasti pienenemässä. Kuhmon metsien tuotosta suurin osa kulkeutuu keskittävän kehityksen käyttövoimaksi.

Metsätapahtuman soisi pysäyttävän ihmiset sitä kysymään, mitä tapahtuu metsillemme. Onko Suomen turva, mikäli ilman rikki- ja typpipäästöt tyrehdyttävät metsän kasvun?
Kainuun Metsätaito r.y;n, Kuhmon metsäyhteistyötoimikunnan ja kaupungin matkailutoimiston järjestämän Kuhmon metsätapahtuman ohjelma tuo esille niitä mahdollisuuksia, joilla Kuhmo on ollut mukana metsämuseokisassa. Metsätapahtuman jälkeen haluamme vielä arvioittaa Kuhmon mahdollisuudet, joihin on lisäksi vaikuttamassa syksyllä solmittavalla valtiosopimuksella perustettava Suomen ja Neuvostoliiton yhteinen Ystävyyden luonnonsuojelupuisto Kuhmon ja Kostamuksen alueista. Hankkeen ydintavoite on juuri toimintaohjelman aikaansaaminen, jotta metsän kasvu ja hyvinvointi myös boreaalisella havumetsävyöhykkeellä voisi jatkua tulevaisuudessa.
Toivotan Kuhmon metsätapahtumalle innostunutta vastaanottoa. Tervetuloa Kuhmon metsätapahtumaan!

Veikko Tikkanen
Kaupunginjohtaja

Metsähallituksen pääjohtajan tervehdys

Metsien miehiin, savottojen ja uittojen työntekijöihin liittyy kansallista romantiikkaa mutta myös sääliä, koska he ovat joutuneet raskaissa metsätöissä leipänsä tienaamaan. Sisätöihin pääsy on ollut monille ihmisille suuri saavutus.
Aikojen kuluessa on tietenkin tapahtunut ja ollut kaikenlaista. Tämän vuosisadan alun savottojen palkat ja sosiaaliset olot eivät kehumista ja kaunistelua tarvitse. Se oli sitä aikaa eikä elämä monesti kotonakaan kovin hääviä ollut.
Suomalainen yhteiskunta on noista ajoista rajusti muuttunut. Myös metsätyömiehen tai niin kuin nyt luontevasti sanotaan, metsurin asema on muuttunut. Työpaikat ovat vakinaistuneet ympärivuotisiksi. Palkka on muihin aloihin nähden kilpailukykyinen. Työ on itsenäistä ja vaihtelevaa sekä suurta ammattitaitoa vaativaa. Metsurit asuvat pääosin kotonaan käyden työmailla omilla tai työnantajan kulkuneuvoilla. Varsinainen työaikakin on lyhyehkö, mutta sen aikana tehdään tosissaan työtä.

Suomen metsät ovat parantuneet metsien väen yhteisen määrätietoisen työn tuloksena. Täällä on vielä käyttämättömiä hakkuumahdollisuuksia. Tämä on tärkeää maaseudun tulevaisuuden kannalta.

Kuhmon ja Kainuun metsäväki järjestää Kuhmossa metsätyön perinnettä ja nykyaikaa koskettelevan metsätapahtuman tukkilaiskisoineen. Toivon paljon Kainuussa kulkeneena ja kesän opiskeluaikoina Kuhmossa työtä tehneenä, että tämä tapahtuma palauttaisi mieleemme entisten metsätyöläisten arvokkaan panoksen isänmaan rakentamisessa. Se näyttää varmaan meille kaikille oikean kuvan nykyaikaisesta metsurin työstä ja asemasta sekä metsien merkityksestä tälle maalle.

Jaakko Piiroinen
Pääjohtaja