Palokeksi

Palokeksi vs. uittokeksi

Aika usein törmää siihen, että palokeksiä kaupitellaan tai esitellään uittokeksinä. Kyseessä on kuitenkin kaksi ihan erilaista tuotetta ja eri käyttötapoihin valmistettua asiaa. Lisäksi kokoero on suuri, Uittokeksejä (uittohaka) on ehkä säilynyt vähemmän, ne ovat aikojen saatossa ruostuneet ja jos niitä on johonkin aitan seinään naulaan ripustettu roikkumaan ja siitä ne ovat saattaneet tippua ja hautautua rakennuksen perustuksen juurelle.

Molemmat ovat -keksejä tai -hakoja. Palokeksi on samanmuotoinen, mutta huomattavasti järeämmästä raudasta taottu tai tehty. Lisäksi siihen kuuluu yleensä myös pala ketjua, ketju on saattanut hukkunut matkalle tai siitä on jäljellä vain yksi rengas. Ylläolevasta kuvasta pysyy hahmottamana kokoa. Kuvassa olemaan palokeksiin tehtiin puusta varsi. Palokeksi on reilusti yli 30 cm pitkä. kun vieressä olevat tuppikeksi tai lehtihaka on vain noin 15 cm kokoinen.  

Pitäjänkokouksessa oli jo 1796 jokainen talo velvoitettu hankkimaan palokeksin, tikkaat, sahan ja sangon tulipalon varalta.

Myöhemmin Suomen kaupunkien palosäännöt antoivat määräyksiä palovartioinnista ja palonsammutusvälineistä. Laissa lueteltiin ne palonsammutusvälineet,jotka piti olla jokaisessa talossa: seitsemän kyynärän pituiset palotikapuut, 12 kyynärän mittainen palohaka, palokirves, sanko ja vesitynnyri talon edessä. Erikoisen tärkeänä pidettiin vettä täynnä olevien palotynnyreiden pitoa. Laki määräsikin 12 markan sakon sille, joka kaatoi aiheetta veden palotynnyristä.

Ennen kuin Suomessa vuonna 1887 otettiin käyttöön metrijärjestelmä, nykyisen SI-järjestelmän edeltäjä, maassa käytettiin monenlaisia mittayksiköitä, vanhoja suomalaisia mittoja samoin kuin Ruotsin vallan aikaisia ja Venäjältä tulleita. Kyynärä on vanha pituusmitta, joka osapuilleen vastaa kyynärpään ja keskisormen pään välistä etäisyyttä. Suomessa käytettiin venäläiseen kyynärään eli arsinaan perustuvaa pituusmittajärjestelmää. Arsina on 71,12 cm eli 28 (Venäjän tai Englannin) tuumaa.

Tästä saadaan mitat 7 kyynärän tikapuille ja 12 kyynärän palokeksin varrelle. Palotikapuiden piti siis olla vähintäään noin 5 metrin pituiset ja palokeksin varren pituus oli oltava vähintään noin 8,5 metrin pituinen. Keksi siis vaati vähintään kaksi henkilöä kun sillä työskennenltiin.

Miksi palokeksi sitten piti talossa olla olla? Tuli on ollut kautta aikojen hyvä renki, mutta huono isäntä. Tulen voiman hallitsemisen vaikeus on tuhonnut useita kyliä ja kokonaisia kaupunkeja siitä lähtien, kun ihminen alkoi käyttää tulta. Perinteisesti taloissa oli pärekatot ja lämmitystä varten tulisija, joka savuhormi tuli katon läpi. Tulipaloja sattui, varmaan monestakin syystä, nuohous oli varsin puutteellista ja taloja lämmitettiin aktiivisesti. Tulta tarvittiin päivittäin, kylmänä aikana lämmitykseen ja muuna aikana ruuanlaittoon. Pärekatto syttyi kipinästä helposti ja palohaalla pystyi purkamaan tai raivaamaan palavia päreitä ja muutakin rakennetta alas katolta. Kaupungeissa rakennettiin taloja lähekkäin ja palot uhkasivat syttyessään leviämään.