Tukkilaiskisat Heinävesi 1983
Tukkilaiskisat Heinäveden Karvionkoskella 24.7.1983
Arvoisat tukkilaisvieraamme
Tervetuloa viettämään kanssamme kesäistä sunnuntaipäivää vanhan suomalaisen tukkilaisperinteen parissa.
Tarjoamme Teille kisatapahtuman, joka poikkeaa nykypäivän tapahtumien runsaudesta ja antaa katsojilleen huumorin höystämänä näyttäviä suorituksia maamme parhaimmistoon kuuluvien tukkilaiskisailijoiden parissa.
Kisaohjelmaamme on laajennettu kylätoimikuntien suuntaan. Kylä yhteisöjen perinnössä elää kansakulttuurimme juuret. Omatoiminen kylien herääminen saa vilpittömän tukemme.
Kiitämme kaikkia jotka ovat osallistuneet ja myötävaikuttaneet kisajärjestelyihin. Tukenne on tehnyt mahdolliseksi järjestää nämä kisat.
Teitä kaikkia tervehtien;
Heinäveden Metsäkerho r.y. Mikkelin Toimiupseerit r.y.
Arvoisat tukkilaiskisojen Kilpailijat ja Kisayleisö
Heinäveden kunnan puolesta toivotan Teidät tervetulleiksi tänne Karvion kosken kuohujen äärelle: toiset kilvoittelemaan vanhoissa tukkilaistaidoissa kuohujen pärskeessä - toiset seuraamaan rohkeiden miesten rohkeaa leikkiä aaltojen keskellä.
Me heinäveteläiset olemme iloisia siitä, että vanhat tukkilaistaidot on herätetty henkiin juuri täällä Karviossa, mikä luontonsa puolesta on kuin tehty tällaisten kisojen sijaintipaikaksi.
Näin Metsän Vuotena 1983 on paikallaan verestää niitä taitoja, mitä puun uittokuljetus aikanaan vaati. Me nykyajan ihmiset saamme täten tuntuman siihen tukkilaiskauteen, jolloin puunkuljetus metsäteollisuuden raaka-aineeksi oli suuressa määrin reiman tukkijätkän ja hänen keksinsä ja taitojensa varassa.
Toivotan parhainta menestystä näille kisoille ja Teille katsojille mielenkiintoisia hetkiä näillä Karvion kosken äyräillä ja Kilpailijoille rehtiä kilpailuhenkeä vaativassa kisassanne.
Yrjö Kortekangas
kunnanjohtaja
Kosket Heinäveden luonnonrikkaus
Kuntamme tunnetaan vesistörikkaana, maisemaltaan monimuotoisena metsäisenä kuntana. Kauneudestaan kuuluisa Heinäveden reitti laskee Soisalon saaren Itäpuolitse Kallavedestä Haukiveteen. Se muodostuu muutaman saaririkkaan järven ja erittäin kapeiden vesistöjen yhteismuodostelmana.
Reitin kauneimpia kohtia kuuluisan Koukunpolven ohella on neljä koskialuetta, Karvio, Kerma, Vihovuonne ja Pilppa. Mainitut kosket virtaavat nykyisin vapaana. Kunta onkin esittänyt MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE koskien säilyttämistä luonnontilaisena. Varmaan jokainen kuntalainen on esityksen takana.
Heinäveden reitin koskialueilla on vuosisadan alkupuolella rakennettu kanavat puutavaran kuljetusta ja laivojen sekä veneiden kulkua varten. Kanavien rakentaminen on varmaankin ollut lähes elinehto silloiselle talouselämälle, koska varsinkin puutavaran kuljetukseen ei muuta kuljetusmahdollisuutta ole ollut.
Kanavista kuuluisin on Varistaipaleen kanava jossa sulkuja on neljä ja yksin ns. alakanavan korkeusero on 14,5 metriä. Kanavan läheisyyteen tullaan yhteiskunnan toimesta lähivuosina rakentamaan Varkauden kanavamuseon sivumuseo.
Matkailun kannalta on kanavilla ja koskilla erittäin suuri merkitys. Alueet ovat hyvin hoidettuja ja kauniita. Kauneusarvojen lisäksi on koskissa virkistyskalastusmahdollisuus, sillä järvitaimen elää vesistöissä.
SÄILYKÖÖN KOSKET VAPAINA IKUISESTI
Tukkilaiskisoissa käytettävät säännöt
VARUSTUS: Kilpailupukuna on työpuku: pitkät tai polven alapuolelle yltävät housut ja vapaat jalkineet. Piikkipohjaisia jalkineita ei sallita.
Kilpailijat saavat käyttää omia sauvoimiaan tai vastaavia välineitä.
Osanotto-oikeus kaikilla 18 vuotta täyttäneillä.
TUKKILAISVALA: Tehdään vapaassa vedessä olevalla vakauttamattomalla tukilla. Uittohaka lyödään noin kahden (2) metrin päähän tukin päästä. Kilpailija kiertää uittohaan varren uittohakaa irrottamatta ja katsoo koko kiertämisen ajan hakavarren latvaan. Tämän jälkeen käy hän juomassa tukin toisessa päässä vettä ja palaa sen jälkeen uittohaan taakse ja irrottaa sen.
Kilpailija ei saa pudota tukilta.
SESTOMINEN: Matka on 100 - 150 metriä. Sestomatukit saa kilpailija valita itse. Sestominen suoritetaan seisten, välineenä sestoin tai uittohaka. Sestomisvälineen molempia päitä ei saa käyttää. AIKA ratkaisee voittajan.
PUOMILLA JUOKSU: matka on n. 100 - 200 metriä. Kilpailija saa pudota, mutta hänen on omin avuin noustava puomille putoamispaikalla. Kilpailijalla saa olla apuna uittohaka tai sauvoin. Edellä juoksevan on annettava tietä takaa tulevalle hänen sitä pyytäessään. Tietä on annettava vaikka veteen menemällä. Puomit on kasteltava ennen ensimmäisen kilpailijan lähtöä. AIKA ratkaisee voittajan.
SUMAJUOKSU: Sumajuoksu suoritetaan juoksemalla 50 - 100 metriä leveän suman yli. AIKA ratkaisee voittajan.
MAASTOJUOKSU: Matka n. 100 metriä. Juoksijalla oltava mukanaan sestoin tai uittohaka.
TUKKILAISMARATON: Täysi maraton sisältää edellä mainittujen lajien lisäksi soudun ja veneen vedon. Matkan pituus n. 700 - 800 metriä. AIKA ratkaisee voittajan.
KISAOHJELMA:
12.00 AVAUS
Avaussanat kunnanjohtaja Yrjö Kortekangas
12.15 TUKKILAISEN VALA
Tauno Tuhkanen
12.20 PUOMILLA JUOKSU JA SESTOMINEN
Harrastelijasarja
12.50 SOTILASSOITTOA
Mikkelin Varuskuntasoittokunta
13.00 TUKKILAISMARATON
Yleinen sarja
13.45 KYLATOIMIKUNTIEN VÄLINEN KILPAILU
Vauhdittajana Jaakko Teppo
14.30 RULLAUS
Loppukilpailu
15.00 KOSKENLASKU
15.45 PÄÄTÖS
Kilpailujen palkinnot jaetaan välittömästi kunkin kilpailulajin jälkeen.
Heinäveden metsäkerho ry.
Heinäveden metsäkerhon juuret juontavat vuoteen 1950. Tuolloin 26.2.1950 perustettiin Varkauden Seudun metsäteknikkojen Heinäveden kerho.
Yhdistys rekisteröitiin yhdistysrekisteri in 18.2.1982 ja siitä lähtien yhdistyksen nimi on ollut Heinäveden metsäkerho r.y.
Metsäkerhon jäsenkunnan muodostavat heinäveteläiset metsäteknikot ja heidän perheenjäsenensä. Perhekeskeisyys onkin alusta alkaen ollut metsäkerhon ohjenuorana ja se lieneekin perussyy siihen, että kerhon toiminta on koettu jäsenten parissa hyvin mielekkääksi.
Metsäkerhon nykyisissä säännöissä todetaan, että yhdistyksen tarkoituksena on olla yhdyssiteenä kerhon Jäsenten kesken, edistää jäsenten ammattitietoa ja -taitoa, antaa virikkeitä vapaa-ajan harrastuksiin ja vaalia metsämiesperinnettä.
Heinäveden metsäkerho lienee ainoa metsäammattimiesten yhdistys, joka ei suoranaisesti liity ammatilliseen järjestötoimintaan. Ammatillisen järjestötoiminnan kilpailija tai vaihtoehto metsäkerho ei koskaan ole halunnut olla. Kuukausittain pidettävät kerhoillat, retket, matkat ja talkootoiminta ovat muokanneet metsäkerhon jäsenten välisen yhteishengen niin hyväksi, että siitä on varmasti ollut suurta hyötyä myös metsäteknikoiden arkipäivän työtehtävissä ja kanssakäymisessä.
Muutamana vuonna mukana olleena rohkenenkin todeta, että Heinävedellä työskentelee Suomen yhtenäisin metsäteknikkokunta.
Tänä sunnuntaina käytävien tukkilaiskisojen järjestelyissäkin on tarvittu kaikkien 51 aikuisjäsenen työpanosta ja tuota edellä mainittua yhteishenkeä.
Metsämiesperinteen romanttisimman muodon - Tukkilaiskisojen parissa viihtyisiä hetkiä toivottaen
Heinäveden metsäkerholaiset
Hannu Lehtoranta
Mikkelin Toimiupseerit ry
ESITTELY
Mikkelin Toimiupseerit ry on yksi Toimiupseeriliiton paikallisosastoista. Olemme kotoisin Mikkelin kaupungista. Jäseniä yhdistyksessämme on n. 130. Olemme kaikki puolustusvoimien aktiivipalveluksessa olevia toimiupseereita.
Sotilasarvoltaan sijoitumme ylikersantti - kapteeni – välille.
Keskikoulu / yläaste - lähtötasolta olemme saaneet opistotasoisen sotilasammatillisen peruskoulutuksen. Ammattiimme liittyy muista ammateista poikkeavia erityispiirteitä kuten
— sidonnaisuus yhteen työnantajaan
— sotilasammattiin liittyvät multa ankarammat kuuliaisuusvelvoitteet
— toimeen liittyvä siirtymisvelvollisuus
— tehtävien edellyttämä hyvän fyysisen kunnon ylläpito
— toimeen kuuluvat paikallaolovelvoitteet ja muut aidonnaisuudet
Normaalin ammattiyhdistystoiminnan lisäksi jäsenistömme osallistuu runsaasti eri urheiluseurojen aktiivitoimintaan. Järjestämme myöskin itse erilaisia kilpailuja ja tilaisuuksia kuten tämäkin tukkilaiskisatapahtuma osoittaa.
Joukossamme on ampumaurheilun taitajia, jotka ovat saavuttaneet lajissaan jopa kansainvälistä menestystä. Suunnistuksen pariin jäsenistömme hakeutuu myöskin mielellään sillä metsässä liikkumisen taito on yksi sotilaan tärkeimpiä ominaisuuksia.
Toimiupseerin ammatti tarjoaa reippaan ja vaihtelevan, mutta vaativan työkentän varusmiesten kouluttajana ja esimiehenä antaen samalla mahdollisuuden reippaaseen ulkoelämään puhtaassa Suomen luonnossa. Hyvää kesää kaikille tukkilaiskisoissa mukana olleille toivottaa.
Mikkelin Toimiupseerit
METSÄN VUOSI 1983 ”Metsä on ystäväsi”
Nämä otsikot ovat monelle tuttuja. Ne kertovat meneillään olevasta Suomen Metsä Yhdistyksen järjestämästä metsäasian tiedotuskampanjasta. Tarkoituksen on saada oikeaa tietoa metsistä ja niiden merkityksestä kaikille meille. Toivottavasti oikea ja asiallinen metsätietous tavoittaa mahdollisimman monen suomalaisen.
Tämä tietoisku, joka on luettavissa Karvion tukkilaiskisaohjelman sivuilta, on tarkoitettu antamaan tietoja Heinäveden metsistä ja niiden merkityksestä paikkakunnalle.
Heinäveden pitäjän maapinta-ala on noin 100 000 ha. Peltoa ja laidunta 4000 ha. Metsämaata 96 000 ha. Puuta metsissämme on 12 miljoonaa m3. Jos kaikki puut hakattaisiin 3 metrin pölleiksi ja pinottaisiin, tulisi pinolle pituutta 100 km ja korkeutta 50 m. Pino riittäisi täältä Karviosta Varkauteen tien molemmille puolille.
Metsämme kasvavat uutta puuta vuosittain 370 000 m3. Hakattavaksi on suunniteltu hieman vähemmän eli 360 000 m3. Jokaista 6000 Heinävedellä asuvaa kohti on metsämaata 15 ha, puuvarastoa 2000 m3 ja vuotuista lisäkasvua sekä hakkuu määrää 60 m3.
Jos näitä lukuja verrataan koko Suomen vastaaviin lukuihin, on meillä metsävaroja kolme kertaa enemmän asukasta kohti.
Metsistämme omistavat yksityiset noin 60 %. Heistä puolet asuvat tilalla ja harjoittavat maa- ja metsätaloutta. Toinen puoli on metsätilanomistajia ja heistä taas puolet asuu pitäjän ulkopuolella.
Puutavarayhtiöt, valtio, säätiöt, yhteisöt sekä kunta ja seurakunta omistavat loput. Seurakuntien metsäomaisuus jakaantuu Heinäveden ja Rantasalmen seurakunnille sekä Valamon ja Lintulan luostareille.
Työssä Heinäveden metsissä käy vuosittain yli 600 henkilöä. Metsänhoitotöissä 250 henkilöä hakkuu- ja ajotöissä 280 henkilöä ja autonkuljetuksissa 30. Lisäksi erilaisissa suunnittelu- ja työnjohtotehtävissä on 60 toimihenkilöä.
Metsämme tarjoavat myös runsaasti virkistysmahdollisuuksia. Vaihtelevassa metsämaastossa voivat kuntoilijat liikkua kesällä sekä talvella. Marjastajat, sienestäjät ja metsästäjät voivat toteuttaa mieliharrastuksiaan. Sellaiset, jotka vain muuten liikkuvat metsissä voivat ihailla kauniita järvi- ja metsämaisemia. Mahdollisuuksia on paljon.
Toivottavasti me Heinäveteläiset osaamme käyttää metsiämme työpaikkoina ja tuotantolähteinä sekä virkistyspaikkoina. Silloin voimme sanoa naapureillekin, Metsä on ystäväsi. Metsän Vuoden terveisin
Aaro Kuikka
